This website uses cookies so that we can provide you with the best user experience possible. Cookie information is stored in your browser and performs functions such as recognising you when you return to our website and helping our team to understand which sections of the website you find most interesting and useful.
Julkisen keskustelun analyysi Sitralle – Miten talouden tulevaisuudesta puhutaan Suomessa vs. kansainvälisesti?
Yksi Meediuksella työskentelemisen parhaita puolia ovat mielenkiintoiset asiakasorganisaatiot ja toimeksiannot, joiden kautta analyytikkomme saavat usein paneutua kiinnostaviin aiheisiin. Tätä edusti myös Sitran tilaama ”Talouden tulevaisuus” -analyysi.
Loppuvuodesta 2021 käynnistyneen projektin tavoitteena oli tehdä lähtötilaselvitys siitä, millaista keskustelua Suomessa käydään talouden tulevaisuudesta. Tavoitteena oli kartoittaa missä yhteyksissä, mistä näkökulmista ja kenen toimesta talouden tulevaisuudesta oli vuoden 2021 aikana puhuttu. Keskustelun sisällön lisäksi määriteltiin myös aineiston optimismi-neutraali-pessimismi -kolmijaon mukainen tulevaisuuskuva.
Suomenkielisen keskustelun lisäksi analyysin piiriin otettiin kansainvälinen, englanninkielinen aineisto. Yksi tavoitteista olikin selvittää, miten suomalainen talouden tulevaisuudesta käytävä keskustelu erosi kansainvälisestä keskustelusta. Aineistona käytettiin niin verkkomediaa kuin sosiaalista mediaa, jotta ymmärrettäisiin ketkä pääsevät ääneen näissä kanavissa, mitkä aiheet nousevat pinnalle ja millä näkökulmilla Suomessa vs. kansainvälisesti.
Projekti oli monin puolin antoisa ja valaiseva. Laaja media-aineisto osoittautui erinomaiseksi lähteeksi kokonaiskuvan muodostamisessa. Varsinkin aineistojen kielivertailu (Suomi / kansainvälinen) paljasti mielenkiintoisen eron: suomenkielisessä mediassa talouden tulevaisuudesta puhuvat verrattain usein pankkien pääekonomistit ja Elinkeinoelämän keskusliitto, kansainvälisessä aineistossa äänessä oli laajempi joukko asiantuntijoita. Lisätietoja analyysistä ja yhteenvedoista löydät Sitran sivuilta.
Uudet huomiot ja oivallukset validoivat analyysien tarpeellisuuden tiedon muodostamisessa. Selkeästi mutta ei liian suppeasti rajattu tutkimusalue, hyvät aineistonkeruumahdollisuudet sekä riittävät resurssit ovat välttämättömiä hyvän selvityksen tekemisessä. Hyvä selvitys on puolestaan oleellinen osa kokonaiskuvan muodostamisessa, etenkin kun tutkitaan myös semanttisia puolia keskustelussa. Kvalitatiiviset mediatutkimukset ovatkin oivallinen tapa selvittää jonkun julkisen keskustelun lähtötilanne, jotta sen suuntaa, sävyä sekä vaikuttajatahoja voidaan ymmärtää syvemmin kuin pelkästään automaation tuomilla kvantitatiivisilla metodologioilla.
Pyydämme asiakkailtamme aina palautetta projektin päätteeksi. Tällä kertaa kysyimme myös pari lisäkysymystä Sitran johtavalta asiantuntijalta Eeva Hellströmiltä:
1) Mikä oli alkuperäinen tarve lähtötilakartoitukselle?
Sitra käynnisti viime vuonna talouden tulevaisuuteen(Sitra.fi) liittyvää ennakointityötä, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa Suomessa käytävän talouskeskustelun tulevaisuussuuntautuneisuutta ja sen moninäkökulmaisuutta. Työ on pitkäjänteistä, ja halusimme pohjustaa sitä kartoittamalla talouden tulevaisuudesta käytävän yhteiskunnallisen keskustelun nykytilaa. Tämänkaltainen lähtötila-analyysi on meille tärkeää myös siksi, että voimme myöhemmin arvioida tapahtunutta muutosta.
2) Minkä sidosryhmän (sisäiset ja/tai ulkoiset) koette hyötyneen analyysistä ja miten? (Miten hyödynsitte analyysiä)
Julkaisimme analyysin keskeiset löydökset Talouskeskustelun tila ja tulevaisuus (Sitra.fi) -raportissa ja loppukeväästä järjestimme aiheen tiimoilta webinaarin. Toivomme, että analyysin tulosten rohkea esiin nostaminen kannustaa uusiakin toimijoita osallistumaan talouden tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Suomalaisen ja kansainvälisen keskustelun vertailu puolestaan toi meille uusia näkökulmia siihen, millaisin aihein ja millaisin keinoin talouden tulevaisuutta koskevaa yhteiskunnallista keskustelua kannattaisi Suomessakin laajentaa. Analyysi tarjoaa meille myös pohjan, johon keskustelun kehittymistä on mahdollista peilata tulevaisuudessa.
3) Olitteko tyytyväisiä analyysiin ja Meediukseen yhteistyökumppanina?
Yhteistyö Meediuksen kanssa sujui joustavasti läpi hankkeen, aina kysymyksenasetteluista ja aineiston rajausten tekemisestä tulosten tulkintaan asti. Analyysin tuottamat tulokset olivat sisällöltään rikkaita ja raportin selkeä jäsennys helpotti niiden tulkintaa. Käydyissä keskusteluissa opimme Meediukselta myös paljon siitä, miten media-analyyseja voi käyttää tulevaisuustyön ja arvioinnin välineenä, ja millaisia niihin liittyvät rajoitteet ovat.
Keskusteluanalyysien lisäksi Meedius toteuttaa paljon erilaisia mediatutkimuksia, markkina-analyysejä sekä toimialatiedon palveluita.
Erinomasta syksyn alkua!
– Meedius analyytikko-tiimi