Kansanedustajat ja Nato-keskustelu Twitterissä

Meedius teki alustavan tutkimuksen kansanedustajien Nato-aiheisiin twiitteihin, kansallisesti historiallisen keskustelun valoittamiseksi. Nato-aiheisia Twitter-viestejä julkaisi vuoden 2022 aikana 144 kansanedustajaa yhteensä 6500 kertaa, joista suurin osa sijoittui ajanjaksolle helmikuu-toukokuu.

Ukrainan sodan vanavedessä tapahtunut Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa voidaan pitää historiallisena hetkenä. Varsinkin kylmän sodan jälkeen voimistunut julkinen keskustelu Natosta ei ollut valmistanut Suomea niinkin nopeasti käytävälle keskustelulle ja jäsenyyshakemus jätettiinkin melkein yksimielisesti (188-8) hyvin lyhyen julkisen keskusteluvaiheen jälkeen, jota väritti hieman poikkeuksellinenkin erimielisyyden leimaaminen. Pelko ja koettu kiire paistoi keskustelusta läpi. Merkittävää oli myös puolueiden linjanmuutos Nato-keskusteluun. Kun 2019 vaaleissa vain Kokoomus ja RKP kannattivat Nato-jäsenyyttä, vuonna 2022 kaikki puolueet puolsivat hakemuksen jättämistä muutamia yksittäisiä edustajia lukuun ottamatta.

Helmikuussa 2023 Nato-jäsenyyttä ei ole vielä ratifioitu kaikkien jäsenmaiden toimesta ja hakemuksen hyväksymiselle on asetettu mitä erinäisimpiä ehtoja pääosin Erdoganin Turkin toimesta. Suomi löytää itsensä uudenlaisessa tilanteessa kansainvälisessä politiikassa.

Nato-keskustelu on kansallisen turvallisuuskeskustelun lisäksi luonnollisesti osa myös poliittista keskustelua ja poliittisen nokittelun väline. Kansanedustajien ja eduskuntapuolueiden Twitter-sisältöä seuraamalla ja pilkkomalla saa hieman paremman kuvan keskustelusta ja puolueiden sekä edustajien asemoitumisesta poliittisesti sekä aiheen ympärillä. Kaikilla kansanedustajilla yhdeksää lukuun ottamatta on kirjoitushetkellä jonkinlainen Twitter-tili. Meedius on kerännyt kansanedustajien Nato-aiheiset Twitter-viestit vuoden 2022 alusta.

Ulkomaisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä tutki 2019 julkaistussa väitöskirjassaan ”Nato-retoriikka Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa” suomalaista Nato-keskustelua ja miten Natoa koskevat käsitykset ovat muuttuneet Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Tutkimuksessaan Särkkä identifioi neljä puhujatyypin typologiaa: puolestapuhujat, pragmaatikot, skeptikot ja vastustajat. Analysoimalla aineosta (n=915 eduskunnassa pidettyä puhetta) Särkkä päätyi siihen, että suurin osa (~55%) puhujista kuului pragmaatikkoihin, noin viidesosa (~21%) skeptikkoihin, ~14% vastustajiin ja ~9% puolestapuhujiin. Jako näyttäisi olevan keväästä 2022 alkaen muuttunut dramaattisesti, vaikkakin mahdollisesti väliaikaisesti. Jatko-tutkimus valaisisi asiaa.

Eduskunnan virallisia puheenvuoroja määrittävät niin tila kuin etiketti. Alkuviikolla Meediuksen toimistossa kiinnosti, muuttaako retoriikka ja sanoman sisältö muotoaan epävirallisemmassa ja erimuotoisessa tilassa kuten Twitter. Pintapuoleisella Twitter-aineiston ja eduskunnan puheenvuorojen litterointeja vertailemalla tämä ei pitänyt paikkansa. Vain osittain retoriikka erosi ja vain osalla kansanedustajista (esim. Ano Turtiainen). Alustava tarkastelu kansanedustajien vuonna 2022 pidettyjen puheenvuorojen ja samoihin aikoihin julkaistujen Twitter-viestien välisestä sisällöstä antaa yhteneväisen vaikutelman. Toisin sanoen: Nato-aiheesta eduskunnassa käydyt puheenvuorot näyttäisivät vastaavan Twitter-seuraajille julkaistujen viestien sisältöä. Laajamittaisempi ja kattavampi selvitys on mahdollista. Läpikäydyt kansanedustajat olivat: Pekka Haavisto, Jani Mäkelä, Ano Turtiainen, Johannes Yrttiaho, Antti Kaikkonen ja Joonas Könttä.

Terveisin,

Meediuksen analyytikot